Article on other languages:
- Bugui-bugui
- Boogie-woogie
- Boogie-Woogie
- Μπούγκι
- Boogie-woogie
- Boogie-woogie
- Boogie-woogie
- Boogie-woogie_(musique)
- Boogie-woogie
- Boogie-woogie
- בוגי_ווגי
- Boogie-woogie
- Boogiewoogie_(piano)
- Boogie-woogie
- Boogie-woogie
- Буги-вуги_(музыка)
- Boogie-woogie
- Boogie_woogie_(musik)
- Буги-вуги
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Boogie woogie on USA:ssa kehittynyt etupäässä pianolla soitettava musiikin tyylilaji.
Boogie woogie on saanut vahvasti vaikutteita bluesista ja ragtimestä. Usein boogie woogieta pidetään bluesin alalajina. Se on usein tavanomaista bluesia selvästi nopeampaa. Vasen käsi soittaa yleensä loputtomiin toistuvaa, takovaa ostinatoa, tai kulkee lyhyttä yksiäänistä kuviota edestakaisin. Oikea käsi soittaa kulmikkaita melodioita ja toisinaan sekin jää toistamaan sointuja tai ostinatoa. Oikea käsi voi improvisoida varsinkin pentatonisen skaalan pohjalta kuten bluesissa. Sointukulku noudattelee usein blueskaavaa, mutta monimutkaisemmat sävellykset ovat mahdollisia.
Boogie woogie kehittyi vuoden 1910 tienoilla, ja se oli erityisen suosittua 1940-luvulla. Bluesista poiketen boogie woogie on ragtimen tapaan useimmiten iloluontoista musiikkia ja usein vielä ragtimeä selvästi vauhdikkaampaa. Rytmi voi olla joko nopeammille blues-kappaleille tyypillinen shuffle, mutta usein boogie woogie -rytmi on tasainen. Boogie woogie tuokin mieleen 1950-luvulla syntyneen rock and roll -musiikin. Rock and roll -pianistit ovat hyödyntäneet boogie woogie -tyyliä usein lähes sellaisenaan omassa musiikissaan.