Article on other languages:
- Modus_(hudba)
- Kirchentonart
- Musical_mode
- Modo_(música)
- Modalo_(muziko)
- Mode_(musique)
- 선법
- Modo_musicale
- מודוס_(מוזיקה)
- Modus_(musica)
- Kerktoonladder
- モード_(旋法)
- Modal_skala
- Modo
- Лад_(музыкальный_строй)
- Лад_(музика)
- 调式
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Moodi on pysyvä musiikin rakenne kuten sävelasteikko, melodia tai pysyvä rytmikuvio. Länsimaisessa musiikissa moodilla tarkoitetaan useimmiten keskiajalla kehitettyä asteikkojärjestelmää, ns. kirkkosävellajeja.
Kirkkosävellaji on sävelasteikko, joka koostuu pentakordista ja tetrakordista. Pentakordi on viiden ja tetrakordi neljän sävelen muodostama asteikko ilman kromaattisia muutoksia.
Sen mukaan, liikkuuko melodia perussävelen yläpuolella vai myös alapuolella, kirkkosävellajeja kutsutaan joko autenttisiksi tai plagaalisiksi. Autenttisissa kirkkosävellajeissa melodia liikkuu perussävelen yläpuolella, jolloin asteikon muodostavat perussävelestä alkava ja kvinttiä ylempänä olevaan säveleen ulottuva pentakordi sekä siitä perussävelen oktaaviin ulottuva tetrakordi. Plagaalisissa kirkkosävellajeissa järjestys on päinvastainen, tetrakordi on perussävelen alapuolella, joten melodia liikkuu sekä perussävelen ylä- että alapuolella. Penta- ja tetrakordin yhdistelmästä syntyy näin kahdeksansävelinen sävelasteikko.
Autenttiset kirkkosävellajit ovat:
- jooninen ("tavallinen" duuri)
- doorinen (molli, # 6. sävel)
- fryyginen (molli, b 2. sävel)
- lyydinen (duuri, # 4. sävel)
- miksolyydinen (duuri, b 7. sävel)
- aiolinen (luonnollinen molli)
- lokrinen (käytetään harvoin) (molli, b 2. ja 5. sävel)
b = alennettu verrattuna saman pohjasävelen "tavalliseen" duurin/molliin
- = ylennetty verrattuna saman pohjasävelen "tavalliseen" duurin/molliin
Sävellajien plagaalisten muotojen nimet muodostetaan autenttisista lisäämällä hypo-etuliite, esimerkiksi hypodoorinen.
Eri kirkkosävellajien intervallirakenne on mahdollista havainnollistaa esimerkiksi soittamalla pianolla pelkästään valkoisia koskettimia. Valkoiset koskettimet c:stä c:hen muodostavat autenttisen joonisen asteikon, d:stä d:hen autenttisen doorisen asteikon jne. "Tavallinen" duuri on siis jooninen ja "tavallinen" (luonnollinen) molli aiolinen. Plagaalinen jooninen asteikko ulottuu g:stä ylempään g:hen, mutta välissä oleva c on perussävelenä; vastaavasti plagaalinen doorinen asteikko ulottuu a:sta a:han, mutta välissä oleva d on perussävelenä jne.
Nykyään erilaisia moodeja, ts. muita kuin duuri- ja mollisävelasteikkoja, käytetään etenkin jazz-musiikissa. Myös kansanmusiikissa muut kuin duuri- ja mollisävelasteikot ovat tavallisia.
