Trumpetti

Article on other languages:

del.icio.us del.icio.us
Digg Digg
Furl Furl
Reddit Reddit
Rojo Rojo
Add to OnlyWire
Trumpetti
Soitinryhmä vaskipuhaltimet
Alkuperämaa / -alue trumpetin varhaisia esimuotoja Egyptissä
Soittimen ääniala
Liittyvä musiikin tyylilaji klassinen, Jazz, Funk
Samankaltaisia soittimia flyygelitorvi
Trumpetti

Trumpetti on kirkas- ja voimakasääninen vaskipuhallin. Yleisin trumpetti on B-vireinen – muita trumpetteja ovat esimerkiksi C- ja Es-trumpetti.

Trumpetin ääniala on ~ fis–d3. Korkeinta soitettavissa olevaa säveltä on todella vaikeaa tarkoin määritellä, mutta matalin ääni on periaatteessa säädetty Bb-trumpetin osalta olemaan nimenomaan ~fis. Ainoastaan virittämällä sointinta on mahdollista saada säädettyä äänialaa alemmas, mutta reaalinen sävelkorkeus alkaa aina tuosta nimenomaisesta sävelestä.

Trumpetin muunnoksia ovat mm. barokkimusiikissa käytetty korkeaääninen piccolotrumpetti sekä Verdin Aida-oopperaa varten suunniteltu pitkä aidatrumpetti, bassotrumpetti muistuttaa rakenteeltaan lähinnä venttiilipasuunaa.

Hyvin samantapaisesta ulkomuodosta ja soittotavasta huolimatta trumpetti ei ole sukua kornetille tai flyygelitorvelle. Nämä soittimet ovat trumpettia pehmeä-äänisempiä ja kuuluvat samaan ryhmään kuin käyrätorvi. Ne ovat kuitenkin vaskipuhallinten joukossa trumpetin lähimpiä sukulaisia.

Sisällysluettelo

Rakenne

Trumpetin osat ovat suukappale, putki, venttiilikoneisto (venttiili), "triggerit" ja kello.

Trumpetin suukappale on kuppimainen. Trumpetin putken pituus on noin 180 cm, ja se on lähes koko matkaltaan sylinterimäinen eli tasalaaja. Putken päässä on laajentuma, kello.

Trumpetin pinnoitusmateriaaleja on useita. Edullisimmissa oppilasmalleissa käytetään yleisesti messinkiseoksen päällä kirkasta lakkaa, mutta ammattilaismalleissa on yleensä hopeointi tai kultaus. Kultamessinkiä voi käyttää myös itse soittimen rakennusmateriaalina. Pinta saatetaan myös harjata tai käsitellä muutoin siten, että lopputulos on kiiltämätön eli mattapintainen.

Trumpetissa on yleensä kolme venttiiliä, joiden eri yhdistelmillä voidaan muuttaa putken pituutta ja täten madaltaa luonnonääntä enintään kuusi puolisävelaskelta. Lopputulos on koko äänialaltaan täysin kromaattinen instrumentti. Piccolotrumpetissa ja flyygelitorvessa voi olla neljäskin venttiili, joka madaltaa ääntä kvartin. Verdin samannimisessä oopperassa käytetyssä ns. Aida- trumpetissa on sitävastoin vain yksi venttiili, ja siksi sen sävelvalikoima onkin rajoitetumpi.

Rakenteellisten syiden vuoksi osa äänistä on venttiileillä tuotettuina epäpuhtaita, ja siksi trumpetissa on myös liu'utettavia putken osia (nk. triggereitä), joilla äänen korkeutta voidaan hienosäätää.

Trumpetin kelloon soittaja voi tarvittaessa kiinnittää erilaisia sordiinoja, jotka muuttavat soittimen ääntä: ne voivat muun muassa vaimentaa tai terävöittää sitä tai tehdä sen nasaaliseksi. Piikkisordiino (straight mute) on metallinen, alumiini- tai kuparipohjainen, ja saa trumpetin äänestä terävän ja läpitunkevan. Se on yleisin käytetty sordiino sinfonia- ja puhallinorkesterissa. Harmon-sordiino (Harmon mute, wah-wah mute) kaventaa ääntä piikkiäkin enemmän. Tässä sordiinossa on myös irrotettava osa (stem), jota yleensä ei käytetä. Kiinnitettynä sillä voidaan kuitenkin tuottaa humoristisia, sammakkomaisia "wah-wah"-efektejä. *Miles Davis teki Harmon-sordiinosta käytetyimmän jazzmusiikin parissa. Kuppisordiino (cup mute) on yleensä pahvia, mutta myös metallisia ja muovisiakin on tarjolla. Se leikkaa trumpetin äänestä korkeita taajuuksia ja saa sen kuulostamaan hieman "nuhaiselta". Kuppisordiino on erityisen hyödyllinen silloin, kun halutaan vähentää trumpetin desibelimäärää tekemättä siitä kuitenkaan pistävää ja läpitunkevaa.

Jazzmuusikot käyttävät usein myös kelloon tai muualle trumpetin runkoon kiinnitettävää mikrofonia, joka efektilaitteen läpi käytettynä mahdollistaa sähköisten efektien käytön trumpetin soinnin muokkaamisessa. Sordiinoiden yhdistäminen mikrofonijärjestelmään moninkertaistaa trumpetin äänenvärimahdollisuuksia valtavasti.

Historia

Trumpetti sai pääosin nykyisen ulkomuotonsa 1400-luvulla. Tällöin kuitenkaan soittimella ei voitu soittaa kuin luonnonääniä, sillä putken pituutta ei voinut muuttaa.

1700-luvulla kehitettiin läppäkoneisto, jolla äänen korkeutta vihdoin voitiin säädellä. 1800-luvulla käyttöön tuli vieläkin käytettävä venttiilikoneisto, joka lisäsi soittimen ketteryyttä ja siten paransi sen käytettävyyttä.

Barokki oli trumpetin kulta-aikaa. Nykyään trumpetti on erittäin suosittu jazz-soitin. Trumpetti kuuluu myös vakituisesti muun muassa sinfonia- ja erilaisten puhallinorkesterien (esimerkiksi sotilassoittokunnat) kokoonpanoon.

Kuuluisia jazztrumpetisteja

Kuuluisia klassisia trumpetisteja

Musiikkia trumpetille

Trumpettiosuuksia muissa teoksissa

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Trumpetti

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.